Akustiikka

Etusivu > Esteettömyysohjeet > Akustiikka


Lataa ohje pdf-tiedostona


OHJEEN SISÄLLYS

1. YLEISTÄ
2. KUUNTELUOLOSUHTEIDEN SUUNNITTELUOHJEITA
3. SUUNNITTELUN OHJEARVOJA
4. PALVELUPISTEEN KUUNTELUYMPÄRISTÖ

LIITTYVÄT KORTIT
LÄHTEET


  • Rakennuksen akustisen ympäristön tulee soveltua kaikille käyttäjille, erityisesti kuulovammaisille, rakennuksen tarkoituksenmukaiseen käyttöön (A30)
  • Suunnistautumista voidaan helpottaa tilan akustisilla eroavaisuuksilla (A30)
  • Hyvä akustiikka tekee tilasta miellyttävän ja on olennainen osa hyvää ja esteetöntä kuunteluympäristöä (B03)
  • Kuulemista helpottavat tilan hyvä akustiikka ja kuuntelun apuvälineet. Myös äänentoistolaitteiston suunnittelun ja asennuksen laatu vaikuttaa kuunteluolosuhteisiin (B03)
  • Rakennuksen ääniympäristö eli akustiikka muodostuu ääni- ja värähtelyherätteistä, niiden etenemiseen vaikuttavista rakenteista, materiaaleista ja tilaominaisuuksista (B02)
  • Tarkoituksenmukainen ääniympäristö mahdollistaa levon, edistää keskittymistä ja oppimista, sekä antaa mahdollisuuden luottamuksellisten keskustelujen käymiseen eikä vaaranna tietosuojaa (B02)
  • Sopivasti vaimennettuun tilaan syntyy sen kokoon liittyvä luonteenomainen jälkikaiunta-aika, jolloin tilan koosta ja muodosta saa oikean käsityksen kuulon perusteella (B03)
  • Äänen heijastumisen avulla on mahdollista aistia tilan koon lisäksi etäisyyksiä, esteitä ja kalusteita. Ohjaavien äänien on oltava selkeitä, jotta ne voi erottaa ja tunnistaa (B03)
  • Hyvä kuunteluympäristö edellyttää akustiikkasuunnittelijan käyttämistä tilan suunnittelussa (B03)

 Suositukset

  • Jälkikaiunta-ajan tulee olla lyhyt, jotta sanojen äänteet eivät sekoitu ja puheesta saa hyvin selvää. (C01)
  • Taustamelun määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen (C46)
  • Lähellä puhealueen taajuuksia ja puheen rytmiä oleva melu on häiritsevintä (C01)

  • Akustiikkaan vaikuttavat muun muassa tilan koko, muoto ja pintamateriaalit (B03)
  • Rakennuksen, jossa on potilashuoneita, opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- tai toimistotiloja, ääniolosuhteet on suunniteltava ja toteutettava siten, että tilassa saavutetaan sen käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä puheenerotettavuus ja riittävän hyvä ääniympäristö (A05)
  • Rakennuksessa tulee olla riittävä ääneneristys sekä rakennuksen ulkoa että sisältä tulevalle melulle (A30)
  • Hyvien kuunteluolosuhteiden aikaansaamiseksi tiloihin tulee asentaa riittävästi ääntä ja melua vaimentavaa pintaa (B03)
  • Mitä suurempi tilan tilavuus on, sitä pidemmäksi jälkikaiunta-aika tulee ja saman jälkikaiunta-ajan saavuttaminen edellyttää suuremmassa tilassa enemmän absobtioalaa (B02)
  • Väärän tyyppinen tai väärin sijoitettu vaimennusmateriaali vaimentaa korkeat taajuudet (heikentää konsonanttien selkeyttä), mutta ei matalia taajuuksia, jotka peittävät heikentyneet konsonanttitaajuudet heikentäen siten puheen selkeyttä (B03)
  • Tilan käyttötarkoituksesta riippuen pyritään joko mahdollisimman suureen tai mahdollisimman pieneen puheenerotettavuuteen (B02)

Suositukset

  • Tarpeettomia taustamelulähteitä tulee välttää. Ääntä aiheuttavat koneet, laitteet ja muut vastaavat äänilähteet sijoitetaan niin, että ne saadaan eristettyä ja vaimennettua riittävästi (C10)
  • Kovat pinnat, kuten esimerkiksi betoni, lasi tai luonnonkivi, heijastavat ääntä, mikä aiheuttaa tilaan kaikuisuutta (C01)
  • Pehmeät materiaalit, kuten esimerkiksi puu, matot, kankaat tai akustoivat levyt vastaavasti vaimentavat ääntä, jolloin tilan kaikuisuus vähenee (C01)
  • Jälkikaiunta-aikaa voidaan lyhentää lisäämällä tilaan ääntä vaimentavaa materiaalia tai vaimentavia rakenteita (C46)
  • Ääneneristykseen ja -vaimennukseen käytettävien materiaalien valintaan vaikuttavat myös helppo puhdistettavuus ja vähäpäästöisyys. (C14)

  • Puheäänen taajuusalue on 125-8000 Hz. Puhetaajuusalueen suurimmat taajuudet vaikuttavat tavallisesti merkittävimmin puheenerottavuuteen, joten taustamelutaso ei tulisi olla suuri tällä taajuusalueella (B02)
  • Rakennus, jossa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita, on suunniteltava ja toteuttava siten, että porrashuoneen ja uloskäytävän jälkikaiunta-aika on enintään 1,3 sekuntia (A05)
  • Virkistykseen käytettävät rakennuksen piha- ja oleskelualueet sekä oleskeluun käytettävät parvekkeet on suunniteltava ja toteutettava siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä kello 7–22 55 desibeliä (A05)

Suositukset

  • Kuulovammaisten kannalta jälkikaiunta-ajan tulee olla lyhyt. Suunnittelussa tulisikin käyttää ohjeiden pienimpiä (= parempia) mitoitusarvoja (C46)
  • Riittävän erotettavuuden takaamiseksi tulee taustamelun ja kuunneltavan puheen välinen ero olla vähintään 15 dB. Tätä eroa kutsutaan signaali – kohinasuhteeksi tai häiriöetäisyydeksi (C46)
  • Tiloissa, joissa puheviestinnän sujuvuus on tärkeää, suositeltava jälkikaiunta-aika on noin 0,5 sekuntia (C01)
  • Tiloissa, jotka on tarkoitettu musiikin esittämiseen ja kuunteluun, jälkikaiunta-ajan tavoitearvo on noin 1,5–2,0 sekuntia (C01)

Suositukset

  • Palvelupisteen tulee sijaita mahdollisimman meluttomassa ja kaiuttomassa ympäristössä (C01)
  • Liikenteestä, ilmavaihdosta tai esimerkiksi viereisistä palvelupisteistä ei saa kuulua häiritsevää taustamelua, joka vaikeuttaa palvelupisteessä asiointia (C01)
  • Puheen kuuluvuuden parantamiseksi tiskillä voi olla seinäkkeet ja tiskin yläpuolella olevassa katossa vaimentava materiaali (C01)
  • Tiskissä olevan lasiseinän tulisi olla palvelutilanteessa avattavissa, ellei se ole kiinteä turvallisuussyistä (C01)
  • Tiskiltä ylös asti avoin pystysuuntainen aukko on hyvä, koska pystyaukon kautta eripituiset asiakkaat pystyvät keskustelemaan virkailijan kanssa (C01)


 

MÄÄRÄYKSET:

A05

796/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä
1.1.2018, Ympäristöministeriö


A30

ISO 21542:2011 Building construction — Accessibility and usability of the built environment
15.12.2011, ISO (the International Organization for Standardization)
maksullinen, ei julkista tietoa


 

OHJEET:

B02

Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä
28.6.2018, Ympäristöministeriö


B03

Esteetön rakennus ja ympäristö
2019, Ympäristöministeriö


 

SUOSITUKSET:

C01

Esteettömyyskartoitusopas 2019
2019, Invalidiliitto ESKE


C10

RT 09-10884 ESTEETÖN LIIKKUMIS- JA TOIMIMISYMPÄRISTÖ
1.12.2006, Rakennustieto, RT-kortti
maksullinen, ei julkista tietoa


C40