Akustiikka
Akustiikka
Päivitetty: 01.3.2021
1. YLEISTÄ
Rakennuksen akustisen ympäristön tulee soveltua kaikille käyttäjille, erityisesti kuulovammaisille, rakennuksen tarkoituksenmukaiseen käyttöön B5, lähde: B5: ISO 21542:2021 Building construction — Accessibility and usability of the built environment
Suunnistautumista voidaan helpottaa tilan akustisilla eroavaisuuksilla B5, lähde: B5: ISO 21542:2021 Building construction — Accessibility and usability of the built environment
Hyvä akustiikka tekee tilasta miellyttävän ja on olennainen osa hyvää ja esteetöntä kuunteluympäristöä B110, lähde: B110: Esteetön rakennus ja ympäristö 2019, Ympäristöministeriö
Kuulemista helpottavat tilan hyvä akustiikka ja kuuntelun apuvälineet. Myös äänentoistolaitteiston suunnittelun ja asennuksen laatu vaikuttaa kuunteluolosuhteisiin B110, lähde: B110: Esteetön rakennus ja ympäristö 2019, Ympäristöministeriö
Rakennuksen ääniympäristö eli akustiikka muodostuu ääni- ja värähtelyherätteistä, niiden etenemiseen vaikuttavista rakenteista, materiaaleista ja tilaominaisuuksista B02, lähde: B02: Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä
Tarkoituksenmukainen ääniympäristö mahdollistaa levon, edistää keskittymistä ja oppimista, sekä antaa mahdollisuuden luottamuksellisten keskustelujen käymiseen eikä vaaranna tietosuojaa B02, lähde: B02: Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä
Sopivasti vaimennettuun tilaan syntyy sen kokoon liittyvä luonteenomainen jälkikaiunta-aika, jolloin tilan koosta ja muodosta saa oikean käsityksen kuulon perusteella B110, lähde: B110: Esteetön rakennus ja ympäristö 2019, Ympäristöministeriö
Äänen heijastumisen avulla on mahdollista aistia tilan koon lisäksi etäisyyksiä, esteitä ja kalusteita. Ohjaavien äänien on oltava selkeitä, jotta ne voi erottaa ja tunnistaa B110, lähde: B110: Esteetön rakennus ja ympäristö 2019, Ympäristöministeriö
Hyvä kuunteluympäristö edellyttää akustiikkasuunnittelijan käyttämistä tilan suunnittelussa B110, lähde: B110: Esteetön rakennus ja ympäristö 2019, Ympäristöministeriö
Jälkikaiunta-ajan tulee olla lyhyt, jotta sanojen äänteet eivät sekoitu ja puheesta saa hyvin selvää. B100, lähde: B100: Esteettömyyskartoitusopas 2019 2019, Invalidiliitto ESKE
Lähellä puhealueen taajuuksia ja puheen rytmiä oleva melu on häiritsevintä B100, lähde: B100: Esteettömyyskartoitusopas 2019 2019, Invalidiliitto ESKE
2. KUUNTELUOLOSUHTEIDEN SUUNNITTELUOHJEITA
Akustiikkaan vaikuttavat muun muassa tilan koko, muoto ja pintamateriaalit B110, lähde: B110: Esteetön rakennus ja ympäristö 2019, Ympäristöministeriö
Rakennuksen, jossa on potilashuoneita, opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- tai toimistotiloja, ääniolosuhteet on suunniteltava ja toteutettava siten, että tilassa saavutetaan sen käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä puheenerotettavuus ja riittävän hyvä ääniympäristö A05, lähde: A05: 796/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä
Rakennuksessa tulee olla riittävä ääneneristys sekä rakennuksen ulkoa että sisältä tulevalle melulle B5, lähde: B5: ISO 21542:2021 Building construction — Accessibility and usability of the built environment
Hyvien kuunteluolosuhteiden aikaansaamiseksi tiloihin tulee asentaa riittävästi ääntä ja melua vaimentavaa pintaa B110, lähde: B110: Esteetön rakennus ja ympäristö 2019, Ympäristöministeriö
Mitä suurempi tilan tilavuus on, sitä pidemmäksi jälkikaiunta-aika tulee ja saman jälkikaiunta-ajan saavuttaminen edellyttää suuremmassa tilassa enemmän absobtioalaa B02, lähde: B02: Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä
Väärän tyyppinen tai väärin sijoitettu vaimennusmateriaali vaimentaa korkeat taajuudet (heikentää konsonanttien selkeyttä), mutta ei matalia taajuuksia, jotka peittävät heikentyneet konsonanttitaajuudet heikentäen siten puheen selkeyttä B110, lähde: B110: Esteetön rakennus ja ympäristö 2019, Ympäristöministeriö
Tilan käyttötarkoituksesta riippuen pyritään joko mahdollisimman suureen tai mahdollisimman pieneen puheenerotettavuuteen B02, lähde: B02: Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä
Tarpeettomia taustamelulähteitä tulee välttää. Ääntä aiheuttavat koneet, laitteet ja muut vastaavat äänilähteet sijoitetaan niin, että ne saadaan eristettyä ja vaimennettua riittävästi B111, lähde: B111: RT 09-10884 Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö (maksullinen)
Kovat pinnat, kuten esimerkiksi betoni, lasi tai luonnonkivi, heijastavat ääntä, mikä aiheuttaa tilaan kaikuisuutta B100, lähde: B100: Esteettömyyskartoitusopas 2019 2019, Invalidiliitto ESKE
Pehmeät materiaalit, kuten esimerkiksi puu, matot, kankaat tai akustoivat levyt vastaavasti vaimentavat ääntä, jolloin tilan kaikuisuus vähenee B100, lähde: B100: Esteettömyyskartoitusopas 2019 2019, Invalidiliitto ESKE
Ääneneristykseen ja -vaimennukseen käytettävien materiaalien valintaan vaikuttavat myös helppo puhdistettavuus ja vähäpäästöisyys. B115, lähde: B115: RT 91-10788 Sisäänkäyntitilat, julkiset rakennukset (maksullinen)
3. SUUNNITTELUN OHJEARVOJA
Puheäänen taajuusalue on 125-8000 Hz. Puhetaajuusalueen suurimmat taajuudet vaikuttavat tavallisesti merkittävimmin puheenerottavuuteen, joten taustamelutaso ei tulisi olla suuri tällä taajuusalueella B02, lähde: B02: Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä
Rakennus, jossa on asuntoja, majoitus- tai potilashuoneita, on suunniteltava ja toteuttava siten, että porrashuoneen ja uloskäytävän jälkikaiunta-aika on enintään 1,3 sekuntia A05, lähde: A05: 796/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä
Virkistykseen käytettävät rakennuksen piha- ja oleskelualueet sekä oleskeluun käytettävät parvekkeet on suunniteltava ja toteutettava siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä kello 7–22 55 desibeliä A05, lähde: A05: 796/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä
Tiloissa, joissa puheviestinnän sujuvuus on tärkeää, suositeltava jälkikaiunta-aika on noin 0,5 sekuntia B100, lähde: B100: Esteettömyyskartoitusopas 2019 2019, Invalidiliitto ESKE
Tiloissa, jotka on tarkoitettu musiikin esittämiseen ja kuunteluun, jälkikaiunta-ajan tavoitearvo on noin 1,5–2,0 sekuntia B100, lähde: B100: Esteettömyyskartoitusopas 2019 2019, Invalidiliitto ESKE
4. PALVELUPISTEEN KUUNTELUYMPÄRISTÖ
Palvelupisteen tulee sijaita mahdollisimman meluttomassa ja kaiuttomassa ympäristössä B100, lähde: B100: Esteettömyyskartoitusopas 2019 2019, Invalidiliitto ESKE
Liikenteestä, ilmavaihdosta tai esimerkiksi viereisistä palvelupisteistä ei saa kuulua häiritsevää taustamelua, joka vaikeuttaa palvelupisteessä asiointia B100, lähde: B100: Esteettömyyskartoitusopas 2019 2019, Invalidiliitto ESKE
Puheen kuuluvuuden parantamiseksi tiskillä voi olla seinäkkeet ja tiskin yläpuolella olevassa katossa vaimentava materiaali B100, lähde: B100: Esteettömyyskartoitusopas 2019 2019, Invalidiliitto ESKE
Tiskissä olevan lasiseinän tulisi olla palvelutilanteessa avattavissa, ellei se ole kiinteä turvallisuussyistä B100, lähde: B100: Esteettömyyskartoitusopas 2019 2019, Invalidiliitto ESKE
Tiskiltä ylös asti avoin pystysuuntainen aukko on hyvä, koska pystyaukon kautta eripituiset asiakkaat pystyvät keskustelemaan virkailijan kanssa B100, lähde: B100: Esteettömyyskartoitusopas 2019 2019, Invalidiliitto ESKE
Lähteet
- A05: 796/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä
- B02: Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä
- B5: ISO 21542:2021 Building construction — Accessibility and usability of the built environment
- B100: Esteettömyyskartoitusopas 2019 2019, Invalidiliitto ESKE
- B110: Esteetön rakennus ja ympäristö 2019, Ympäristöministeriö
- B111: RT 09-10884 Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö (maksullinen)
- B115: RT 91-10788 Sisäänkäyntitilat, julkiset rakennukset (maksullinen)